Tryffelirisotto à la Muru

Juuri, kun sain sanottua ääneen, että Farangin lisäksi helsinkiläisravintoloista pitäisi vielä kokea ainakin Luomo ja Muru, niin työsähköpostiin saapui ihana yllätys: kutsu Murun kirjajulkkareihin. Samana päivänä Citydealissa oli myös mahtava tarjous, johon piti tarttua ja nyt olisi sitten myös kuuden ruokalajin illallinen Luomossa tiedossa vuodenvaihteen jälkeen (puoleen hintaan).

Murun herkuista sain myös jo maistiaisen Taste of Helsinki -festareilla kesän alussa. Tarjolla oli muun muassa kuuluisaa Sir Lintsin patéta, mikä ei valitettavasti kyllä tehnyt sen kummempaa vaikutusta. En tosin ole suuri pateiden ystävä. Huomion sen sijaan kiinnitti jo silloin Murun ihanien poikien (miesten) rento meininki. Kaikesta tekemisestä paistoi rakkaus omaan työhön ja työkavereihin. Ja kaikilla tuntui olevan jalat yllättävän maassa, mikä on erittäin ihailtavaa ottaen huomioon kuinka paljon Murua on hypetetty.

Murun julkkareissa

Dini-Muru ei ihan pysynyt paikallaan Murun-poikien sylissä

Osasin kuvitella, että tunnelma Murussa olisi varmasti kotoisa, mutta yllätyin silti positiivisesti paikan hengestä. Tuntui jopa hieman tungettelevalta mennä pikkuruiseen ravintolaan - vähän kuin olisi mennyt jonkun kotiin. Ensimmäinen näky oli Nicolas Thieluon kyykyssä lattialla silittämässä koiranpentua ja seuraavaksi Timo Linnanmäki olikin jo ottamassa takkiani naulakkoon. Ennen tätä, kaikki olivat tietenkin jo tervehtineet minua kuin vanhaa ystäväänsä. Suorastaan hämmentävää. Niin, ja se koiranpentu oli siis ihana labradodinnoutaja Didi-Muru, jota koulutetaan parhaillaan opaskoiraksi. Muru-kirjan tekijänoikeuspalkkio ohjataan Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle.

Tunnelma ravintolassa oli siis mitä mainioin ja tämä taitaakin olla yksi Murun valttikorteista. Kyllä se ruokakin maistuu hemmetin hyvältä, jos henkilökunta osaa viihdyttää ja tekee olosi kotoisaksi. Murussa ei tarvitse pönöttää fiinisti ja miettiä, mistä haarukasta aloitetaan. Ruokapuolikin on konstailematonta ja Michelin-vaahdot saa hakea muutaman korttelin päästä. Tällainen bistrohenkisyys on ollut jo pitkään nousussa ja se sopii minulle. Henkilökohtaisesti olen hieman kyllästynyt jäykkiin Chez Dominiquen kaltaisiin ruokaloihin, jossa itse sapuska on toki kekseliästä ja maittavaa, mutta kokemus jo niiiiin nähty. Nyt tarvitaan lämminhenkisiä paikkoja ja mamman lohturuokaa. 

No, mutta pidemmittä puheitta, Murussa oli tarjolla juhlan kunniaksi tryffelirisottoa. Ravintolassa taitaa tosin aina olla juhlat, sillä herra Henri Alénilla on vakava tryffeliaddiktio. Päivässä tryffeleitä kuluu Muru-kirjan mukaan 150 gramman edestä ja neljän kuukauden tryffelilasku on ollut pahimmillaan 7000 euroa. Tarjotun tryffelirisoton ainoa vakava puute oli, että sitä oli aivan liian vähän. Nälkä jäi. Maku oli sen sijaan taivaallinen ja vierustoverini paljasti, että edes itse Hans Välimäki ei löytänyt risottoa kerran maistaessaan siitä mitään valitettavaa. Siispä ryntäsin julkkareiden jälkeen suoraan Stockan Herkkuun tuoreen Muru-kirjan kanssa ja nappasin tarvittavat ainekset risottoon. Tryffeleitä olin onneksi saanut lahjaksi jo aiemmin jostain toisesta tilaisuudesta. 

Tryffelirisotto à la Muru

Jouduimme hieman nyt oikaisemaan reseptissä, sillä Muru-kirjassa kehotetaan laittamaan tryffelit etukäteen lasipurkkiin muhimaan risottoriisin kanssa. Jo päivässä tryffelit antavat kuulemma riisiin hienon maun. Riisi myös poistaa tryffeleistä liian kosteuden. Jos sinulla on siis aikaa, kääri tryffelipala talouspaperiin ja laita risottoriisin kaveriksi vähintään päiväksi. 

Risottoon käytettäväksi viiniksi valitsimme italialaisen Chardonnay dei Sassi Cavin.

Kuudelle

50 g tuoretta mustaa tryffeliä

5 dl tryffelillä maustunutta risottoriisiä (carnaroli, arborio, vialone)

2 salottisipulia

1 valkosipulinkynsi

n. 1 l kanalientä (Muru-kirjassa ohje, jos haluat tehdä liemen itse)

2 rkl oliiviöljyä

4 dl valkoviiniä 

3 rkl voita

1 dl parmesaaniraastetta

suolaa

mustapippuria

1. Hienonna salottisipulit ja valkosipulinkynsi. Lämmitä kanaiemi kuumaksi ja raasta sinne puolet tryffelistä.

2. Kuullota öljyssä sipulit, valkosipulit ja risottoriisi (tässä kohtaa ohje hieman epäselvä, sipulit ja valkosipulit pitäisi kuullottaa ENNEN kuin riisi lisätään joukkoon)

3. Lisää kattilaan valkoviiniä ja kanalientä koko ajan sekoitttaen ja lisää nestettä aina kun edellinen kauhallinen on imeytynyt riisiin. Kypsennä riisiä lientä lisäten ja sekoittaen noin 14 minuuttia.

4. Kun risoton rakenne on puuromainen ja melko löysä, lisää joukkoon voi ja parmesaaniraaste. Mausta (tarvittaessa) suolalla ja pippurilla. 

5. Viimeistele risotto ohueksi höylätyillä tryffelilastuilla.

Ota huomioon: Valitse pitkään kypsytettyä ja lohkoilevan kovaa parmesaania, jotta risotosta ei tule liisterimäistä. Voimakkaanmakuista suomalaista voita kannattaa käyttää maltilla. Itse tehdyllä kanaliemellä risotosta tulee maukkaampaa.

Lisätietoja Muru-kirjasta

Herkkuterveisin,